E-thesis

Recent Submissions

  • Koljonen, Laura (2017)
    Tausta ja tavoitteet: D-vitamiinia sitova proteiini (DBP) kuljettaa D-vitamiinia ja sen aineenvaihduntatuotteita, esim. 25-hydroksi-D-vitamiinia (25(OH)D), verenkierrossa. Geneettinen muuntelu GC-geenissä, joka koodaa DBP:tä, on yhdistetty 25(OH)D-konsentraatioiden vaihteluun. Tavoitteena olikin tutkia GC:n geneettisten tekijöiden vaikutusta 25(OH)D-konsentraatioon suomalaisilla vastasyntyneillä. Lisäksi tutkittiin GC:ssä esiintyvän muuntelun aiheuttamia eroja lapsen kasvussa raskauden aikana. Menetelmät: GC:n SNP:ssä, eli yksittäisen nukleotidin vaihdoksissa, esiintyvää polymorfiaa ja raskauden aikaisen 25(OH)D-konsentraation ja napaveren 25(OH)D-konsentraation suhdetta arvioitiin 933 valkoihoisella vastasyntyneellä pojalla (468) ja tytöllä (465). 25(OH)D-konsentraatio määritettiin raskausviikoilta 6-13 ja napaverestä. Äidin D-vitamiinin saanti ravintolisistä määritettiin ruuankäytön frekvenssikyselylomakkeen avulla kahdelta viimeiseltä raskauskuukaudelta. GC:n kolme SNP:tä genotyypitettiin Taq-polymeraasin aktiivisuuteen perustuvan qPCR:n avulla (Bio-Rad, CFX384 C1000 Touch™ Real-Time PCR Detection System, USA): rs4588, rs7041 ja rs705124. Genotyyppien rs4588 ja rs7041 yhdistelmästä muodostettiin kuusi tunnettua diplotyyppiä ja kaikista kolmesta genotyypistä edelleen haplotyypit. Eroja geno-, diplo- ja haplotyyppien välillä 25(OH)D-konsentraatioissa ja kasvussa testattiin kovarianssianalyysin (ANCOVA) avulla käyttämällä relevantteja kovariaatteja. Tulokset: SNP rs4588 ja rs7041 geno- ja diplotyyppien välillä löydettiin tilastollisesti merkitsevä ero 25(OH)D-konsentraatioissa (keskiarvo (nmol/l)±keskivirhe). Napaveren 25(OH)D-konsentraatio oli alhaisin geno- ja diplotyypillä GC 2/2 (77.8±4.3, p=0.010, p=0.028, ANCOVA) ja korkein diplotyypillä GC 1F/1S (93.8±2.0). Haplotyypillä ATG oli alhaisin napaveren 25(OH)D-konsentraatio (77.9±3.8, p=0.016, ANCOVA). Raskauden ajan 25(OH)D-konsentraatiossa ei löytynyt eroja geno-, diplo- tai haplotyyppien välillä (ANCOVA). Genotyypin rs7041 sekä diplotyyppien ja päänympäryksen välilllä havaittiin ero (p=0.005, p=0.002, ANOVA), mutta geneettisen muuntelun ja syntymäpainon ja –pituuden välillä ei löytynyt eroja. Kun valittiin relevantit kovariaatit, niin genotyyppien rs7041 sekä diplotyyppien ja päänympäryksen välillä ei löytynyt enää tilastollisesti merkitseviä eroja. Yhteenveto: Tulokset osoittavat, että DBP:tä koodaavan geenin geneettisellä muuntelulla ja napaveren 25(OH)D-konsentraatiolla olisi vaikutusta jo vastasyntyneiden D-vitamiinitilaan ja aineenvaihduntaan. Saatujen tulosten perusteella GC:n geneettinen muuntelu ei kuitenkaan ollut yhteydessä lapsen kasvuun. Tulevaisuudessa GC:n SNP:n vaikutusta 25(OH)D-konsentraatioon voisi tarkastella syntymän jälkeisten vuosien aikana.
  • Pihlgren-Eveli, Ann-Kristin (Helsingin yliopisto, 2017)
    Jag har designat en litterär storyline som två lärare i årskurs 7 har genomfört i två klasser i en finlandssvensk skola. Storylinen utgår från boken En ö i havet (1996) av Annika Thor och handlar om två österrikiska judiska syskon som av sina föräldrar sänds till Sverige för att undkomma judeförföljelsen under andra världskriget. Boken, vars överordnade tema är kulturmöten, erbjuder en bearbetning av mångdimensionella existentiella livsfrågor. Fältstudien präglas av en etnografisk metodisk ansats med aktionsinriktning. Min forskarroll i klassrummet är en passiv observatör där jag gör temporära interventioner under pågående projekt. Studien betraktas dels ur ett litteraturpedagogiskt perspektiv, dels ur ett kritiskt mångkulturellt pedagogiskt perspektiv där interkulturell förståelse är centralt. Eleverna har individuellt och kollektivt arbetat inom olika genrer med så kallade nyckelfrågor som rör flyktingar, kulturell tillhörighet och möten i fiktionen och i deras egna liv. Deras produktion analyseras genom receptionsanalys och meningskoncentrering. Studien bidrar till ny kunskap inom tre områden: det kunskapsmässiga, det metodologiska och det didaktiska området. För det första gäller kunskapsbidraget elevers förståelse av en historisk och aktuell samhällsproblematik i en finlandssvensk skolkontext. För det andra är kombinationen av receptionsanalys av litterär storyline och en teoristyrd analys och tolkning av ett digert material ett innovativt metodologiskt bidrag. Till detta fogas dessutom ett litteraturpedagogiskt perspektiv och en presentation av kritisk mångkulturell pedagogisk teori. För det tredje bidrar studien till utveckling av en didaktik där litteraturpedagogiska redskap och interkulturellt pedagogiskt tänkande skapat en gränsöverskridande didaktisk design med stor potential för djuplärande i förhållande till existentiella frågor i unga människors liv. Eleverna visar i olika grad förstärkt medvetande och kritiskt engagemang angående tematiken i Annika Thors bok. Hos merparten framgår en öppen attityd till andra etniciteter och människor som är annorlunda än dem själva. De har dock alltjämt fördomar och etnocentriska och stereotypa uppfattningar. Men de uttrycker också en antydan till förståelse av och empati för krigsbarnen och judarna under andra världskriget både i fiktionen och i verkligheten. I viss mån visar de tendenser till förståelse av och empati för dagens flyktingar. För att optimera litterär storyline som interkulturell pedagogisk metod krävs en utförlig kritisk reflektion och granskning av elevernas värderingar i helklass. Detta förutsätter stor kompetens av läraren, varför utbildning i kritisk mångkulturell pedagogik behövs. Nyckelord: Litteraturpedagogik, kritisk mångkulturell pedagogik, storyline, kulturell mångfald, kulturella minoriteter
  • Magnusson, Roland (Helsingin yliopisto, 2017)
    This thesis consists of three essays on the use of economic instruments in environmental policy. The first essay analyses the case for interstate cooperation in environmental taxation while the second and the third essays study questions specific to the use of economic instruments in climate change mitigation. The first essay analyses the incentives of national governments to cooperate in regulating pollutants that spill over jurisdictional boundaries. A well-established result within the literature that assumes perfect competition is that a country, which is small in the sense that it cannot affect world prices, has no incentive to depart from the cooperative choice of environmental regulation. By generalising the model presented by Oates and Schwab (1987, 1988) it is shown that this result does not hold for pollutants that have regional or global characteristics, as e.g. sulphur dioxide (SO2) and carbon dioxide (CO2) have. The second essay demonstrates a methodology for analysing the progress and failure of projects in the CDM. It models the hazard of first issuance. Integrated over duration, the hazard of first issuance gives the time to market, defined as the duration between the start of the Global Stakeholder Process and the first issuance of Certified Emissions Reductions (CERs). It is shown that 50\% of all projects which have started the Global Stakeholder Process fail to issue CERs, while the remainder has a median time to market of 4 years. The third essay illustrates a paradox in which overlapping climate policy instruments may have the unintended consequence of accelerating rather than decelerating global warming. The insight follows from a dynamic model, where a quota obligation for power generated from renewables is introduced alongside a carbon budget. A dynamic model allows to study how the schedule at which the carbon budget is exhausted is affected by the quota obligation. The exhaustion schedule determines the global temperature response.
  • Ruottinen, Noora (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vuonna 2015 HYKS-alueen leikkausosastostoilla anestesian aikana tapahtuneiden äkillisten yliherkkyysreaktioiden eli anafylaksioiden yleisyyttä, aiheuttajia, oireita sekä hoitoa. Lisäksi kirjallisuuden avulla perehdyttiin anafylaksian syntymekanismeihin, tunnistamiseen ja hoitosuosituksiin. Aineistoon potilaat valittiin Opera-potilastietojärjestelmään tehtyjen poikkeamailmoituksien perusteella. Potilaiden (n=30) sairauskertomustiedot käytiin läpi Uranus-potilastietojärjestelmästä. Varsinaisia yliherkkyysreaktioita löytyi kolmetoista, joista kahdeksan täytti anafylaksian kriteerit. Loput viisi potilasta oli saanut luonteeltaan epäselväksi jääneen yliherkkyysreaktion. Varsinaisen tarkastelun ulkopuolelle jääneistä potilaista seitsemän sairauskertomustiedoista ei löytynyt lainkaan tietoja anestesiapoikkeamasta ja kymmenen kohdalla poikkeaman syynä oli jokin muu kuin yliherkkyysreaktio. Tässä aineistossa yliherkkyysreaktioiden yleisyys oli pienempi kuin kirjallisuussa esiintyvät luvut. Reaktioita aiheuttivat etenkin kefuroksiimi, rokuroni sekä siniväri. Hoitosuosituksissa ensisijaisesti suositeltavaa adrenaliinia sai vain 33 % potilaista. Eniten hoidossa käytettiin glukokortikoideja ja niitä sai 89 % potilaista. Reaktion jälkeen allergiatesteissä kävi vain kaksi potilasta ja molemmat olivat saaneet testeissä positiiviset tulokset. Kahdella yliherkkyysreaktion saaneella potilaalla riskitietomerkinnät puuttuivat kokonaan. Tutkielmassa tuli esille lisäkoulutuksen tarve etenkin yliherkkyysreaktioiden tunnistamisen ja hoidon osalta. Asianmukaisen akuutin hoidon ja jatkohoidon toteutumiseksi kaikissa toimipaikoissa tulisi olla selkeät ohjeistukset anafylaksian välittömästä hoidosta, allergiatestaukseen lähettämisestä sekä riskitietomerkintöjen kirjauksesta. Rutiinia reaktion tunnistamiseen ja hoitoon saisi esimerkiksi ottamalla anafylaksiatapauksen osaksi leikkausosastojen säännöllistä elvytysharjoittelua. Tutkielmasta on julkaistu abstrakti Finnanest-lehdessä 4/2016 ja pidetty vapaa esitys Operatiivisilla päivillä 2016.
  • Zagai, Jasmina (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tavoitteet. Monikielisyys on lisääntynyt merkittävästi Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Monikielisyyden lisääntyminen näkyy myös puheterapian asiakaskunnassa. Esimerkiksi Helsingissä puheterapiassa vuonna 2015 käyneistä lapsista 40 – 50 % oli monikielisiä. Monikielisillä ei tutkimuksissa ole todettu olevan suurempaa riskiä kielelliseen erityisvaikeuteen kuin yksikielisillä. Heitä kuitenkin ohjautuu puheterapeutin tutkimuksiin suhteellisesti enemmän ja heitä myös herkemmin ylidiagnosoidaan. Toisaalta monikielisten on todettu ohjautuvan puheterapeutin tutkimuksiin yksikielisiä myöhemmin ja aloitteen tulevan useammin päivähoidon kuin neuvolan taholta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia kielellisten vaikeuksien merkkejä suomi toisena kielenä (S2) -lastentarhanopettajat ovat havainneet työssään monikielisillä lapsilla sekä pohtia, kuinka puheterapeutit voisivat auttaa näiden vaikeuksien tunnistamisessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin yhdeksää S2-lastentarhanopettajaa tai vastaavaa työtä tekevää varhaiskasvatuksen ammattilaista Helsingistä, Vantaalta, Kotkasta, Turusta ja Jyväskylästä. Tutkittavat hankittiin ottamalla yhteyttä edellä mainittujen kuntien varhaiskasvatuksen monikielisyys- ja kulttuuriasioista vastaaviin henkilöihin. Tutkittavilla oli kokemusta monikielisten kanssa työskentelystä yhdestä kahteenkymmeneen vuoteen. Aineisto kerättiin keväällä 2017. Haastattelut litteroitiin, ja ne analysoitiin Atlas.ti -analyysiohjelman avulla. Analyysin avulla aineistosta muodostui kuusi teemaa. Tulokset ja johtopäätökset. Haasteltavilla oli selkeä näkemys siitä, millaisia piirteitä he pitivät huolestuttavina ja puheterapeutin arviota vaativina. Tällaisia olivat muun muassa sanojen hidas omaksuminen, jo opittujen sanojen jääminen pois käytöstä, puheen huomattava epäselvyys, puheen ymmärtämiseen liittyvät vaikeudet sekä käyttäytymisen ongelmat. Haasteita kielellisten vaikeuksien olemassaolon määrittelylle muodostivat erityisesti riittävän toiselle kielelle altistumisajan määritteleminen ja lasten äidinkielen taitotason arvioiminen. Haastateltavat kokivat puheterapeuttien kanssa tehtävän yhteistyön pääasiassa hyvänä, mutta toivoivat erityisesti lisää mahdollisuuksia konsultoida suoraan puheterapeuttia sekä keinoja arvioida ja tukea monikielisten lasten kielellisiä taitoja.
  • Husu, Liisa (Helsingin yliopisto, 2017)
    Aims and Objectives. Devices for treating stuttering have become more common in the last decades. One of these is an anti-stuttering device based on Altered Auditory Feedback (AAF). The auditory feedback of speech can be altered so that the speaker hears their voice either with a delay (DAF, Delayed Auditory Feedback) from a different frequence (FAF, Frequency Altered Feedback) or utilizing both of these settings simultaneously. The Hospital Districts of Helsinki and Uusimaa (HUS) Foniatrics Unit launched an anti-stuttering device trial in 2008. The aim of this study is to provide information on that anti-stuttering device trial, the use of the device and the effects it has on speech. The aim is to discover the occasions when the device can be useful, on what occasions it cannot be used, and what kind of issues the use has caused. There is no former Finnish study on the use of anti-stuttering devices, but internationally the topic has been widely researched. Methods. The research method in this thesis was a survey sent by post. The survey was sent to patients who had participated in the anti-stuttering device trial, and it included two different forms, A and B. Form A was for patients who were still using the device and form B for those who had either returned the device or were not using it. The forms comprise of both open and closed questions. The responses to the open questions were analysed qualitatively by categorizing and sorting into themes, and then coding them to the same data along with the closed question responses. The quantitative analysis of the final data was made with an SPSS-program by calculating frequencies and relative frequencies and by cross-tabulating the dependencies between the variables. Results and conclusions. The results showed that the experiences of the trial participants varied greatly. A majority of the respondents had returned the device, yet almost half of all those who answered the survey had found the device useful. The most common finding was that the anti-stuttering device cannot be utilized in background noise. There had also been technical difficulties with the devices, concerning the settings and battery life. Those who answered form A, i.e. device-users, found it useful on singular occasions, e.g. while speaking on the phone or face to face with another person, or in all communication situations in general. Majority of the respondents had received positive feedback on their speech while using the anti-stuttering device. The most frequent feedback was that the speech of the stutterer was slower and clearer. All those who had received positive feedback would have recommended the anti-stuttering device to stutterers. Opinions on the use of the device are mixed, but based on individual positive experiences testing the device can be recommended when deciding on rehabilitation and therapy methods.
  • Rantakangas, Tuula (Helsingin yliopisto, 2017)
    Aims. Verbal apraxia might occur with aphasia. Apraxia may impact on person`s ability to be in talk-in-interaction with. Little is known about how apraxia of speech might influence talk-in-interaction and a person`s use of ges-tures. Even the less is known how these communication strategies will change by time. In addition, a person with apraxia must find new communication strategies. To help a person with apraxia of speech to communicate better with their significant others there is a need for information: how one can support a person with verbal apraxia the most effective way. The aim of this study is to explore how the sequential organization of conversation is con-structed with a person with apraxia of speech and non-fluent aphasia and a speech therapist and how gestures are used by person with verbal apraxia for one year. Methods. The participant was a 78-year-old woman who had a verbal apraxia and aphasia. The qualitive data con-sisted of 3 videotaped conversations with person with apraxia and non-fluent aphasia and a speech therapist (58 minutes, 50 seconds of raw data). The data was collected for one year. Focus of the analysis was on changes in the conversation organization and the use of semiotic resources in conversation for one year. The method of con-versation analysis is utilized in this study. Results and conclusions. The qualitive analysis in this study showed that conversation between the speakers were typically consisted of `hint and guess` sequences. The first data (videotaped 3 weeks after the stroke) revealed that the participant was almost speechless and her use of gestures was fussy. The lack of speech and fussy gesturing made her utterances difficult to understand and conversation consisted of long negotiation turns. After six months, the participant`s utterances and the use of gestures were more detailed and she showed more active role in interaction. After one year, the participant`s utterances and gestures were even more detailed. According to these improvements, the length of negotiation turns decreased and conversation started to go along more fluent. The way how the participant used iconic gestures and pantomime were different when comparing to other studies. One potential hypothesis is that the apraxia might influence negatively one’s ability to use gestures for compensatory strategies. According to these results, it is important to research more about apraxia and talk-in-interaction.
  • Tallbacka, Kaj; Pettersson, Tom; Pukkala, Eero (Helsingin yliopisto, 2017)
    Objective: The aim of this study was to assess the cancer risk in a cohort of Finnish systemic lupus erythematosus (SLE) patients when followed long-term. Methods: The cohort consisted of 182 female and 23 male SLE patients treated at the Helsinki University Central Hospital, from 1967 to 1987. The cohort was linked to the Finnish Cancer Registry and followed for cancer incidence from 1967 to 2013. Standardized incidence ratios (SIRs) were calculated by dividing the number of observed cases with the number of expected cases for different types of cancer. Results: The mean duration of follow-up was 25.7 years. 45 patients out of 205 were diagnosed with cancer, with an increased risk of overall malignancy (SIR 1.90, 95% CI 1.39 to 2.54, p<0.001). The incidence for soft-tissue sarcoma (SIR 12.1, 95% CI 1.47 to 43.7, p<0.05), non-Hodgkin lymphoma (SIR 12.1, 95% CI 5.82 to 22.3, p<0.001) and kidney cancer (SIR 7.79, 95% CI 2.53 to 18.2, p<0.01) were significantly elevated. Conclusion: This long-term study confirms that patients with SLE have an increased risk of cancer, particularly non-Hodgkin lymphoma and kidney cancer.
  • Lim, Nancy (Helsingin yliopisto, 2017)
    Background: Atherosclerosis is a common pathological process in arteries causing significant morbidity and mortality due to stroke and myocardial infarction. The progression of atherosclerosis is affected by both genes and external factors that interactively initiate and advance the pathological cascade. Heme oxygenase 1 (HO1) is a protein that degrades toxic heme and thereby plays a role in maintaining normal vascular function. The expression of the heme oxygenase 1 gene (HMOX1) is affected by a (GT)n polymorphism in its promoter area; short (GT)n alleles associate with higher HO1 expression in cell culture studies and are hypothesized to protect vessel wall from hemi-related oxidative damage. Objective: Our research group has previously found that patients that have suffered stroke due to atherosclerotic carotid stenosis show high expression of HMOX1 in their carotid plaques (CPs). The aim of this thesis was to investigate whether this finding is explained by the HMOX1 (GT)n promoter polymorphism, i.e. if the promoter polymorphism is associated to symptomatic carotid disease. Methods: HMOX1 promoter (GT)n polymorphism was genotyped in carotid stenosis patients (HeCES n=92) and population controls (Health 2000 Survey, n=964). HMOX1 mRNA and protein levels were measured from CPs by qRT-PCR and ELISA, respectively. Results: HMOX1 promoter (GT)n alleles in the Finnish population ranged between 20 and 40 repeats, where (GT)30 was the most common allele with a population frequency of 46.6%. When comparing carotid stenosis patients to controls, statistically significant association between a lack of short alleles (< (GT)30) and symptomatic carotid disease was not found (p=0.214). Whereas, carotid stenosis patients with an ulcerative plaque lacked significantly more often a short allele at the HMOX1 promoter variant (p=0.006). However, we did not find correlation between promoter genotypes and HMOX1 mRNA or protein levels in the CPs. Conclusions: Our results support the protective role of short HMOX1 promoter (GT)n variants against symptomatic carotid artery disease (CaD).
  • Savola, Paula; Kelkka, Tiina; Rajala, Hanna; Kuuliala, Antti; Kuuliala, Krista; Eldfors, Samuli; Ellonen, Pekka; Lagström, Sonja; Lepistö, Maija; Hannunen, Tiina; Andersson, Emma; Kumar Khajuria, Rajiv; Jaatinen, Taina; Koivuniemi, Riitta; Repo, Heikki; Saarela, Janna; Porkka, Kimmo; Leirisalo-Repo, Marjatta; Mustjoki, Satu (Helsingin yliopisto, 2017)
    Somatic mutations contribute to tumorigenesis. Although these mutations occur in all proliferating cells, their accumulation under non-malignant conditions, such as in autoimmune disorders, has not been investigated. Here, we show that patients with newly diagnosed rheumatoid arthritis have expanded CD8+ T-cell clones; in 20% (5/25) of patients CD8+ T cells, but not CD4+ T cells, harbour somatic mutations. In healthy controls (n=20), only one mutation is identified in the CD8+ T-cell pool. Mutations exist exclusively in the expanded CD8+ effector-memory subset, persist during follow-up, and are predicted to change protein functions. Some of the mutated genes (SLAMF6, IRF1) have previously been associated with autoimmunity. RNA sequencing of mutation-harbouring cells shows signatures corresponding to cell proliferation. Our data provide evidence of accumulation of somatic mutations in expanded CD8+ T cells, which may have pathogenic significance for RA and other autoimmune diseases.
  • Toivanen, Veera (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työssäkäyvien lievän tai keskivaikean traumaattisen aivovamman saaneiden potilaiden työhönpaluun ajankohtaa ja sairausloman pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään odotettua hitaamman toipumisen ennustetekijöitä. Aineistona tutkimuksessa on HYKSin Aivovammapoliklinikan vuoden 2013 potilaiden potilasasiakirjamerkinnät. Tutkimusaineiston potilaat olivat työssäkäyviä työikäisiä tai opiskelijoita, jotka olivat saaneet uuden traumaattisen aivovamman välillä 6/2012-12/2013 (n=256). Tulokseksi saatiin, että lievän ja keskivaikean aivovamman ennuste on hyvä ja suurin osa potilaista palaa työelämään. Potilaista 35,2% palasi töihin viikon sisällä vammasta. Kuukauden kohdalla töihin oli palannut 57,4% potilaista, 2kk kohdalla 70,3% ja vuoden sisällä 80,9%. Nopeaa paranemista ennustivat nuori ikä, negatiiviset kallonsisäiset kuvantamistutkimukset ja vähäiset muut vammat. Potilaan kokema päänsärky ja väsymysoire ensimmäisellä vastaanottokäynnillä olivat yhteydessä hitaampaan toipumiseen. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa tarjolla olevien hoitojen ja kuntoutustoimenpiteiden kohdentamista paremmin niitä tarvitsevalle potilasjoukolle.
  • Kangaspunta, Mikael (Helsingin yliopisto, 2017)
    Anemia is the most common extraintestinal complication of inflammatory bowel disease and usual per oral iron treatment might not be sufficient enough. The main objective of our study was to determinate the effectiveness of intravenous iron treatment with ferric carboxymaltose. Our other objectives were to find out if there were any parameters that would predict a good response to the treatment and to chart out possible side-effects of the treatment. In our study we used data collected from medical records of IBD patients who were treated with ferric carboxymaltose in Meilahti Triangle hospital between 2014 and 2016. The collected data included laboratory test results and general patient information related to IBD. According to our study, intravenous iron treatment with ferric carboxymaltose is effective in patients with anemia and IBD and the side-effects that occured in our study were all in all quite rare and mild. The results of our study further strengthens the current knowledge of the effectiveness and safety of the treatment used in Meilahti Triangle hospital.
  • Hedström, Jenni (Helsingin yliopisto, 2017)
    Studiens mål är att utreda huruvida det finns ett samband mellan moderns längd och uppkomsten av graviditetsdiabetes (GDM), om längden är en oberoende riskfaktor för GDM samt om detta har klinisk relevans. Undersökningen baserar sig på material som samlats in för The Finnish Gestational Diabetes Study (RADIEL). RADIEL är en studie som inriktar sig på kvinnor med olika riskfaktorer för GDM och bygger på en randomiserad studie med livsstilsintervention som metod. I RADIEL studien, som även inkluderar data på kroppslängden, undersöks ifall måttlig livsstilsintervention under graviditeten kan påverka uppkomsten av GDM. I studien framgår att längd korrelerar med uppkomsten av GDM så att kvinnor med kort kroppslängd har större risk för att utveckla GDM under graviditeten jämfört med kvinnor med lång kroppslängd. Resultatet av denna studie motiverar utvecklandet av GDM diagnostiken så att den även tar i beaktande att olika långa individer har olika glukosreglering.
  • Peltomaa, Essi (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää erittäin hyvin näkevän nuorten kontrastiherkkyyttä ja sen vaikutusta muihin näkemisen osa-alueisiin. Aineistona käytimme vuonna 2011 LentoRUK:uun pyrkivien henkilöiden neljännen hakuvaiheen näkötestien tuloksia. Koska näkökyvylle ja taittovirheelle on asetettu raja-arvot, joista poikkeava hakija ei voi tulla valituksi kurssille, on aineistossamme vain erittäin hyvin näkeviä nuoria. Tutkittavilta henkilöiltä mitattiin näöntarkkuus, taittovirheen määrä, kontrastiherkkyys, sarveiskalvon tomografia ja silmän aaltorintamamittaus. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin, hakijoiden kontrastiherkkyys oli keskimääräistä parempi. Päivänvalovalaistuksessa hyvät kontrastiherkkyystulokset ennustivat hyviä arvoja myös hämärävalaistuksessa. Näöntarkkuuden ja kontrastiherkkyyden väliltä ei löytynyt yhteyttä. Minkään yksittäisen tekijän vaikutusta kontrastiherkkyyteen ei löytynyt.
  • Poppius, Silva (Helsingin yliopisto, 2017)
    Graviditetsdiabetes blir allt vanligare världen över och vår förståelse för dess patogenes är bristfällig. Målsättningen för denna avhandling var att undersöka huruvida kostens järninnehåll under graviditetens första trimester påverkar risken att insjukna i graviditetsdiabetes senare under graviditeten. Som material användes materialet som insamlats för RADIEL-studien (The Finnish Gestational Diabetes Prevention Study), som är en randomiserad kontrollerad interventionsstudie som undersökte kvinnor med hög risk att insjukna i graviditetsdiabetes. Kvinnor med tidigare graviditetsdiabetes eller BMI ≥30 kg/m2 före graviditeten togs med. RADIEL utfördes mellan åren 2008 och 2014 vid förlossningssjukhus i Helsingforsregionen och Villmanstrand. Det finns knappt med forskning om huruvida kostens järnmängd påverkar risken att insjukna i graviditetsdiabetes och därmed valdes just denna aspekt som frågeställning för denna avhandling. I avhandlingen hittades inget signifikant samband mellan järnintag från kosten och risken att insjukna. Dock antyder tidigare studier att det kunde finnas en koppling mellan dessa och således bör ämnet undersökas vidare.