Partner sub-repositories

Recent Submissions

  • Suomi, Johanna; Suominen, Kimmo; Hirvonen, Tero; Tuominen, Pirkko (Evira, 2018)
    Eviran tutkimuksia 2/2018
    Lisäaineet ovat aineita, jotka EU on hyväksynyt käytettäväksi elintarvikkeissa mm. säilyvyyden parantamiseksi tai rakenteen, maun tai värin säätämiseksi. Osa niistä on elintarvikkeissa luonnostaan esiintyviä yhdisteitä, osa keinotekoisia. Kullekin lisäaineelle on käyttöhyväksynnän yhteydessä määritetty puhtausaste, muita laatutekijöitä sekä tehty toksikologisia tutkimuksia, jotka voivat johtaa jopa käytön kieltämiseen. Tämä riskiprofiili pyrkii kartoittamaan kuluttajien lisäainealtistuksen perustasoa kansallisen seurantajärjestelmän pohjaksi. Siinä tutkitaan kaikkia niitä lisäaineita, joille on olemassa EFSA:n määrittämä hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärä (ADI). Kuluttajien altistumista arvioitiin karkeasti lisäaineasetuksessa sallittujen suurimpien käyttömäärien pohjalta. Populaatiotason arviota tarkennettiin tarvittaessa teollisuuden ilmoittamilla käyttömäärillä. Karkean altistusarvion perusteella lisäaineet jaoteltiin kahteen ryhmään: aineet, joiden saanti Suomessa on varovaisestikin arvioiden turvallisella tasolla; ja aineet joiden saantia on tarpeen tutkia tarkemmin. Jälkimmäiseen ryhmään valikoitui joitakin väri-, säilöntä- ja makeutusaineita, fosfaatteja sekä tiedon puutteiden vuoksi joitakin elintarvikkeen rakennetta muokkaavia aineita.
  • Suominen, Kimmo; Suomi, Johanna; Hirvonen, Tero; Tuominen, Pirkko (Evira, 2018)
    Eviran tutkimuksia 1/2018
    Aromilla tarkoitetaan ainetta, jota ei ole tarkoitettu kulutettavaksi sellaisenaan, mutta jota lisätään elintarvikkeeseen antamaan tai muuttamaan elintarvikkeen tuoksua tai makua. EU:ssa on hyväksytty elintarvikekäyttöön noin 2 500 kemiallisesti yksilöityä aromiainetta. Näiden lisäksi EU:n aromiasetuksessa mainitaan aromivalmisteet, paistoaromit, savuaromit, aromin lähtöaineet ja muut aromivalmisteet ja niiden seokset. Tässä raportissa selvitetään aromeja koskevaan lainsäädäntöön, arviointiin, hyväksyntään, saantiin ja käytön turvallisuuteen liittyvät pääkohdat. Aromiaineiden käytöstä aiheutuva riski on yleisesti ottaen vähäinen, koska aromiaineiden käyttömäärät elintarvikkeissa ovat yleensä pieniä ja aineet ovat kemiallisesti melko yksinkertaisia yhdisteitä, joiden aineenvaihduntatuotteet tunnetaan. Monet aromiaineet ovat luonnossa esiintyviä aineita, joita ihminen saa luontaisesti ravinnostaan. Eräillä luonnosta saatavilla aromeilla voi kuitenkin olla haitallisia ominaisuuksia ihmiselle. Joidenkin aromien saanti voi olla suurta merkkiuskollisilla kuluttajilla tai aromia sisältävien tuotteiden suurkuluttajilla. Aromien ja aromiaineiden saannin arviointi on vaikeaa, koska käytettäviin menetelmiin liittyy paljon epävarmuutta ja tieto aromien ja aromiaineiden esiintymisestä ja pitoisuuksista elintarvikkeissa on niukkaa.
  • Hautamäki, L; Ramadan, F; Ranta, P; Haapala, E; Suomela-Markkanen, T (Kela, 2018)
    Työpapereita 140
    Eläinavusteiset menetelmät ovat ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua edistävää toimintaa, jossa eläimellä on avustava tehtävä. Eläinavusteisessa terapiassa eläin toimii osana tavanomaista terapiaa, jonka tavoitteena on parantaa ihmisen fyysistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä tunnetaitoja. Tässä katsauksessa tavoitteena on tuottaa tietoa eläinavusteisten menetelmien käytöstä Suomessa sekä tarjota kootusti tutkimustietoa eläinavusteisten menetelmien toimivuudesta osana erilaisia terapioita ja kuntoutusprosesseja. Katsauksessa tarkastellaan eläinavusteisen terapian toimivuutta ja hyötyä ja tarpeenmukaisuutta osana kuntoutusprosessia etenkin psykoterapian, puheterapian, fysioterapian ja toimintaterapian näkökulmista. Katsauksen menetelmänä on kartoittava kirjallisuuskatsaus. Tutkimuskirjallisuutta käydään läpi vuosilta 2010–2017 ja kotimaista toimintaa kartoitetaan ammattilaisten ja kuntoutujien haastatteluiden sekä taustoittavien keskustelujen avulla. Lisäksi katsauksen yhteydessä toteutettiin Kelan verkkosivuilla kysely eläinavusteisten menetelmien käytöstä. Katsauksessa esitellään eläinavusteisen terapian hyötyjä ja haittoja sekä tutkimusnäytön että ammattilaisten ja kuntoutujien kokemusten perusteella. Lisäksi esitellään eläinavusteisista menetelmistä hyötyviä kuntoutuksen kohderyhmiä ja kuvaillaan eläimen kanssa työskentelyn toteutustapoja osana erilaisia kuntoutusprosesseja. Katsauksessa käsitellään myös työskentelyyn osallistuvan eläimen edellytyksiä toimia osana terapiaa ja terapeutilta itseltään vaadittavaa täydennyskoulutusta.
  • Rönnqvist, Maria; Välttilä, Ville; Heinola, Katriina; Ranta, Jukka; Niemi, Jarkko; Tuominen, Pirkko (Evira, 2018)
    Evira Research Reports 3/2018
    Food items of animal origin, such as pork products, have been suggested as the main source of zoonotic salmonella infections in Europe. Contaminated feed can potentially introduce the pathogen into the animal-derived food chains. The prevalence of salmonella in different feeds for Finnish pigs was estimated as below 2% (medians) and on average in pigs 0.25% (mean). Feed was estimated on average as the cause of 35% of salmonella infections in fattening pigs and 55% in sows. Around 5% of the 300–400 domestic human salmonella infections reported per year were estimated as attributable to pig feeds. Year 2013 was employed as a reference. The present costs for the prevention of salmonella contamination in pig feeds were estimated at 1.8–3.0 million euros per year for the year 2013. The costs due to feed contamination, measures due to detected contamination and the resulting salmonella infections in pigs and humans were estimated at €2.4 (0.3–6.1) million annually. According to a scenario, if salmonella prevalence in Finnish pig feed would be similar to that acquired using data from other EU counties, the prevalence in fattening pigs and people could increase by 55-fold on average. If specific measures to eliminate salmonella from feed were not carried out, the costs due to preventive actions against salmonella were at least €1.1–1.8 million per year. Additionally, the costs due to the eradication of feedborne salmonella on pig farms, consequential measures at slaughterhouses, and the health costs to humans could rise to approximately €33 million per year. According to the results, the present feed salmonella control, including the preventive
  • Tuomola, Juha; Yemshanov, Denys; Huitu, Hanna; Hannunen, Salla (2018)
    Surveying multiple invasive pest species at the same time can help reduce the cost of detecting new pest invasions. In this paper, we describe a new method for mapping the relative likelihood of pest invasion via plant propagation material in a geographic setting. The method simulates the invasion of a range of pest species, including arrival in an uninvaded area, spread, and survival in a novel landscape, using information on the spatial and temporal distribution of the suitable host crop species and tentative knowledge of the spread and survival capacities of the target pests. The methodology is applied to a gridded map in which each map cell represents a site in a landscape. The method uses stochastic simulations to depict plausible realizations of the invasion outcomes and estimate the distribution of pest invasion likelihood for each cell in the area of concern. The method then prioritizes the cells based on the stochastic invasion outcomes using a pairwise stochastic dominance rule and a hypervolume indicator. We demonstrate the approach by assessing the relative likelihood of pest invasion for strawberry production in Finland. Our method helps to differentiate sites in a landscape using both the estimates of pest invasion risk and their uncertainty. It can be applied to prioritize sites for plant health surveys and allocate survey resources among large geographic regions. The approach is generalizable and can be used in situations where knowledge of the harmful pest species is poor or nonexistent.
  • Myllylä, Salla; Oja, Marjatta; Toukkari, Milla; Vainikka, Laura; Kallio, Päivikki (Taideyliopiston Kuvataideakatemia, 2017)
    Taideteoreettisia kirjoituksia Kuvataideakatemiasta
    Kirja käsittelee taidetta, joka syntyy jättämällä jälkiä. Artikkelien tarkoitus on hahmotella laajaa visuaalisen kulttuurin aluetta, taiteen verkostoa, johon kuuluvat siirtämisen ja välittymisen periaatteet. Jäljen syntymisen hetkellä, jolloin kuvamateriaali siirtyy pinnasta toiseen ja hetkellä ennen kuin uusi kuva ilmestyy näkyviin syntyy katkos, kontrolloimaton tilanne. Katkoksen hetkeä on pidetty tunnusomaisena taidegrafiikalle, painetulle taiteelle, mutta kirjoittajat tuovat esiin välittymisen prosessin ennemminkin ajattelutapana kuin sitoutuneena materiaalisuuteen.
  • Buchert, Ulla; Härkäpää, Kristiina; Järvikoski, Aila; Kippola-Pääkkönen, Anu; Martin, Marjatta (Kela, 2018)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 10
    Tutkimuksessa arvioidaan Kelan järjestämän sopeutumisvalmennuksen toteutusta ja merkitystä kuntoutujien, heidän läheistensä sekä sopeutumisvalmennusta toteuttavien palveluntuottajien näkökulmasta. Aikuisten kursseista tutkimuksessa olivat mukana diabetes-, fibromyalgia- ja syöpäkurssit, lasten ja nuorten kursseista diabeteskurssi, oppimisen tai psyykkisen kehityksen häiriöt -kurssi ja moni- ja liikuntavammakurssit. Kuntoutujat vastasivat kyselylomakkeeseen ennen kurssia, välittömästi kurssin päättyessä ja puoli vuotta sen päättymisen jälkeen. Osa kuntoutujista osallistui fokusryhmähaastatteluihin. Kelan järjestämää sopeutumisvalmennusta toteuttaville palveluntuottajille tehtiin Webropol-kysely ja osalle fokusryhmähaastattelu. Sopeutumisvalmennus vastasi runsaalla puolella sekä aikuisten että lasten ryhmistä täysin sitä koskevia odotuksia. Kurssin sisältöön ja toteutukseen oltiin pääosin tyytyväisiä ja suuri osa arvioi kurssista olleen heille vähintään melko paljon hyötyä. Kurssit olivat tarjonneet tietoa sairaudesta ja sen hoidosta sekä vertaistukea. Myös terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä valtaistuminen oli vahvistunut kaikissa ryhmissä. Nämä arviot ja muutokset ilmenivät erityisesti vakaassa elämäntilanteessa olevilla kuntoutujilla. Huomiota tulisi jatkossa kiinnittää erityisesti niihin osallistujiin, joiden elämäntilanne on epävakaa ja jotka eivät arvioineet hyötyneensä kurssista. Tulokset viittaavat myös siihen, että osalla kuntoutujista kurssi ei nivoudu osaksi muita tukimuotoja tai hoitoketjua. Palveluntuottajat arvioivat sopeutumisvalmennuksen toteuttamisen onnistuneen omassa organisaatiossaan mutta kritisoivat erityisesti yhteistyötä hoitotahon ja muun palveluverkoston kanssa. Ongelmana mainittiin mm., ettei kurssi liity luontevasti osaksi muuta kuntoutusprosessia ja että kuntoutujien kurssille ohjaamisessa ja valintakäytännöissä on ongelmia. Kelan kanssa tehtävän yhteistyön katsottiin yleensä sujuneen hyvin, mutta kilpailutuksen kriteerejä kritisoitiin.
  • O. M. W. (Ammattilaisten kirjapaino O.Y., 1904)
  • Oiva S. (Kirjapaino Gutenberg, 19xx)
  • J. O. W. (G. O. Wasenius, 1837)
  • Leivo, Lauri (David Leino, 1917)
  • Raitio, Jussi; Pesola, Väinö (Suomen työväen musiikkiliitto (STM), 1946)
  • J. F-US (Suomalaisen Kansan kirjapaino, 1913)
  • D. H. L. (Kustannusliike Aatos, 1917)
  • Unknown author (Veljekset Jokinen, 1911)